Teräs, Mila: Telma ja kuiskausten koulu (2012)
Ekaluokkalaisella Telmalla on salaisuuskorva, josta yleensä on paljon iloa. Mutta nyt Telma on surullinen. Hän on ainut jota ei ole kutsuttu Veeran juhliin. Tai melkein ainoa, sillä luokassa on vielä Rillamari, jota ei koskaan kutsuta mihinkään. Kotimatkalla Telman reppu tuntuu raskaalta, mutta paha mieli painaa vieläkin enemmän. Alakerran ikkunassa Telma näkee Taimi-Tulppaani Koukkusen Villa-kissan. Villa ja alakerran mummeli ovat Telmalle tärkeitä ja usein koulun jälkeen Telma menee mummelin luo tekemään läksyjä. Taimi-Tulppaanilla on näet suuret kuulevat mummonkorvat.
Kotona äiti huomaa, että Telmalla on huolia. Lopulta Telma saa kerrottua mikä mieltä painaa. Joskus äidit vain tietävät milloin lapsi tarvitsee pientä retkeä. Niinpä äiti kertoo, että Villiinan täti Lempi Lampi on kutsunut Telman ja hänen yläkerran ystävän Eetun Tyrskyluotoon. Matkalle mukaan pääsee myös Villa-kissa.
Saarelle päästyään Telmaa ei harmita mikään, ei edes se, ettei saanut kutsua Veeran juhliin. Saarella lapset tapaavat taas ystävänsä Villiinan. Lapset löytävät Maribet Korpivuoren kahvipannun kannen ja päättävät viedä sen Maribetille. Retkestä tulee jännittävä, sillä Maribet on noita. Tai niin ainakin lapset luulevat…
"Huoneet tuoksuivat
myös kuluneilta vuosilta. Kaikkialle levittäytyneeltä pölyltä ja
hämähäkinseiteiltä. Komeroihin säilötyiltä tavaroilta. ”Vuosikymmeniin tähän
taloon ei ole mahtunut yhtään vierasta”, noita selittää. ”Mutta te olette niin
pieniä, että ehkä te juuri ja juuri sovitte…”. Pataanko? Telma jäykistyy. Hän
muistaa taas kertomuksen Hannusta ja Kertusta."
Maribetiltä lapset saavat kuitenkin paljon tavaraa
vietäväksi koulun kirpputorille. Joukossa on myös eräs hyvin erikoinen ja
salaperäinen vekotin, unikone. Ja siitä onkin yllättäen paljon apua Telmalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti