Teräs, Mila: Perhosen varjo (2012)

Linneassa on keijuperimää runsain mitoin. Jo syntymäpäivä on merkki. Lapaluussa oleva luomi on isoäidin mukaan kohtalon ratkaisijan merkki, Linnean ja tämän sukupolven vallassa on metsän tulevaisuus…

Linnea on kohta 14-vuotias tyttö, joka asuu äitinsä ja äidin miesystävän kanssa. Linnealla on ongelma; hän haluaa laihtua ja laihtua vaikka on normaalipainoinen. On pelottavaa katsoa peiliin, nälkä humisee päässä, mutta Linnea ei halua syödä, olla läski. Nälkä tarkoittaa pelkkää hyvää, parasta maailmassa.

Kesällä Linnea matkustaa isoäidin luokse Usvalaan vanhaan kartanoon. Äiti ei haluaisi päästää Linneaa sinne, koska suvussa on paljon salaisuuksia, joista ei puhuta. Daalia-tädin katoaminen vaivaa Linnean mieltä, mutta kukaan ei halua kertoa mitä siihen liittyy. Usvalassa suvun salaisuudet alkavat kietoutua Linnean ympärille. On myös ihanan keveä salaisuus, saksofonia soittava Mikael…

Isoäiti sulkeutuu iltaisin ja öisin puutarhassa olevan muurin taakse. Muurin, jonka sisälle edes puutarhuri Auliksella ei ole lupa mennä. Eräänä yönä Linnea kuitenkin päättää mennä portin sisäpuolelle. Siellä suvun salaisuudet alkavat paljastua Linnealle. Linnean on päätettävä vastaako metsän kutsuun vai jatkaako elämää ihmissuvun kanssa…

Fantasianomainen kertomus nuorille aikuisille. Helppolukuinen, koska kappaleet  ovat lyhyitä.

Siirilä, Jussi: Barrikadikesä (2013)

13-vuotiaalla Mayalla alkaa kesäloma, mutta kesästä on tulossa tylsä. Kotitalo pitäisi rempata eikä rahaa ole. Maya arvelee joutuvansa raatamaan kesän äidin ja isän juoksupoikana. Isä saa kuitenkin potkut ja hetkessä perheen elämä on umpisolmussa. Äiti näet päättää, että he osallistuvat uuteen reality-sarjaan Raaka-remonttiin. Siinä perheen elämä ja ongelmat esitetään kaiken kansan nähtäväksi. Mayan mielestä heistä tehdään ääliöitä. Koko ajatus on puistattava. Kuka nyt haluaisi olla kaikkien silmätikkuna!

Onneksi Maya pääsee ohjelmaa pakoon pohjoiseen mumminsa ja pikkuserkkunsa Nooran luokse. Mutta ongelmia on sielläkin luvassa. Mummi on noussut vastustamaan sellutehtaan sulkemista. Kaiken lisäksi Nooran ihastus Reima alkaakin kiinnostua Mayasta. Yllättäen Reima katoaa jälkiä jättämättä. Poliisi vihjaa, että mielenosoittajat voivat liittyä Reiman katoamiseen, sillä Reima on tehtaanomistajan poika.

Kestääkö Nooran ja Mayan ystävyys ja miten Reiman käy?

Nuortenromaani rahasta, rakkaudesta ja julkisuudesta.

Tammimaa, Essi: Noaidin tytär (Fan 2013)

Aura on tavallinen lukiolaistyttö, joka haaveilee kirjailijan urasta. Auralla on kuitenkin ominaisuus, jota ei muilla ole; hän näkee näkyjä.

...”Toinen näky sokaisee minut matikan tunnilla. Katselen hajamielisesti ikkunasta erottuvaa pellonlaitaa ja tyhjää tietä. Heinät ovat kellerviä ja ylikasvaneita. Äkkiä juoksen rahisevassa heinikossa. Pitkä letti paukkuu selkääni vasten, kun saappaani iskevät maahan kovassa tahdissa. Mutapaakkuja lentää kantapäistäni, kun kaarran joenrantaa kohti. Kuulen hengityksen tiukat vedot takaani ja juoksen voimavarojeni äärirajoilla. Jokin ajaa minua takaa. Jokin, joka ei ole ihminen.”...

Aura asuu isänsä kanssa kahdestaan, sillä äiti lähti, kun Aura oli ihan pieni.  Äiti vain katosi, eikä siitä puhuta eikä sitä ole hyvä ajatella. Isän kanssa ei keskustella, ehkä hän on tyypillinen suomalainen mies.  Yläkerrassa on huone, jonka ovea ei avata. Siellä on säilössä kaikki se, mitä äiti jätti jälkeensä. Eräänä iltana Aura päättää kuitenkin mennä huoneeseen. Sieltä hän löytää luunipun ja saa selville, että ne ovat saamelainnoidan lukuluut. Miten ne ovat voineet joutua ullakolle?

Öisin Aura kirjoittaa tarinaa saamelaissoturittarista, Pohjolan pimeästä väestä. Pahaenteiset näyt ajavat häntä kirjoittamaan tarinaa, joka tuntuu päässä hyvin elävältä. Aura päättää lähettää tarinan kustantamoon ja yllättäen tarinat julkaistaan kirjana. Aura tajuaa, että hänen näkyjensä tyttö onkin totta ja joutuu moniin vaaratilanteisiin. Miten kaikkeen tähän liittyy Paju, kuuluisan ”Maailman reunalla”- yhtyeen solisti, johon Aura ihastuu. Miksi Pajun kaulassa roikkuu amuletti, jossa on tuttuakin tutumpi salmiakkikuvio? Uhkaako Auralle käydä samoin kuin Risten- äidille?

Noaidin tytär aloittaa trilogian, jossa yhdistyvät lukiolaistytön todellisuus ja jännittävä mytologia.

Teräs, Mila: Telma ja kuiskausten koulu (2012)

Ekaluokkalaisella Telmalla on salaisuuskorva, josta yleensä on paljon iloa. Mutta nyt Telma on surullinen. Hän on ainut jota ei ole kutsuttu Veeran juhliin. Tai melkein ainoa, sillä luokassa on vielä Rillamari, jota ei koskaan kutsuta mihinkään. Kotimatkalla Telman reppu tuntuu raskaalta, mutta paha mieli painaa vieläkin enemmän. Alakerran ikkunassa Telma näkee Taimi-Tulppaani Koukkusen Villa-kissan. Villa ja alakerran mummeli ovat Telmalle tärkeitä ja usein koulun jälkeen Telma menee mummelin luo tekemään läksyjä. Taimi-Tulppaanilla on näet suuret kuulevat mummonkorvat.
Kotona äiti huomaa, että Telmalla on huolia. Lopulta Telma saa kerrottua mikä mieltä painaa. Joskus äidit vain tietävät milloin lapsi tarvitsee pientä retkeä. Niinpä äiti kertoo, että Villiinan täti Lempi Lampi on kutsunut Telman ja hänen yläkerran ystävän Eetun Tyrskyluotoon. Matkalle mukaan pääsee myös Villa-kissa.

Saarelle päästyään Telmaa ei harmita mikään, ei edes se, ettei saanut kutsua Veeran juhliin. Saarella lapset tapaavat taas ystävänsä Villiinan. Lapset löytävät Maribet Korpivuoren kahvipannun kannen ja päättävät viedä sen Maribetille. Retkestä tulee jännittävä, sillä Maribet on noita. Tai niin ainakin lapset luulevat…

"Huoneet tuoksuivat myös kuluneilta vuosilta. Kaikkialle levittäytyneeltä pölyltä ja hämähäkinseiteiltä. Komeroihin säilötyiltä tavaroilta. ”Vuosikymmeniin tähän taloon ei ole mahtunut yhtään vierasta”, noita selittää. ”Mutta te olette niin pieniä, että ehkä te juuri ja juuri sovitte…”. Pataanko? Telma jäykistyy. Hän muistaa taas kertomuksen Hannusta ja Kertusta."

Maribetiltä lapset saavat kuitenkin paljon tavaraa vietäväksi koulun kirpputorille. Joukossa on myös eräs hyvin erikoinen ja salaperäinen vekotin, unikone. Ja siitä onkin yllättäen paljon apua Telmalle.

Kirjassa on magiikkaa ja seikkailua. Se on kirjoitettu hauskasti ja antaa tilaa mielikuvitukselle. Tarinoita täydentävät kuvataiteilija Karoliina Pertamon piirrokset. Sopii hyvin lukemaan oppineille, sillä vaikeimmat sanat on tavutettu.

Turtschaninoff, Maria : Helsingin alla (2012)

Tarina kertoo kahdeksasluokkalaisesta Alvasta, joka asuu Helsingissä. Alva tietää olevansa erilainen, hän on mestari piiloutumaan ja osaa kaikki Helsingin korttelit ulkoa. Hänellä on myös kyky tarkkailla ympäristöään ja muistaa kaikki näkemänsä tarkasti. Kolmesta ensimmäisestä elinvuodestaan hän ei kuitenkaan muista mitään.  Salaisuus alkaa paljastua, kun Alva tapaa salaperäisen nahkatakkisen Niden, johon ihastuu. Mutta Alvalla on myös ihailija Joel. Juuri, kun nuoret sopivat treffit, tulee Nide ja johdattaa Alvan maanalaiseen kaupunkiin Alistariin. Alva kuulee nimen Umbra ja selviää, että hän on todellisuudessa Umbra, Varjomaan prinsessa.  Joel näkee Alvan katoavan maan alle ja hänen on pakko seurata perässä.  Vaarallinen seikkailu aikaa ja pahuutta vastaan alkaa. Alva saa tietää, että hänen vanhemmat ovat kuolleet ja hoitaja Ulda on kuolemansairas. Alva löytää kuitenkin Uldan joka saa viimeisillä voimillaan sanottua, että Alvalla on velipuoli.

Kuka on tuo outo huppupäinen mies, jonka Alva on nähnyt Helsingissä ja joka ilmestyy hänen eteensä myös Alistarissa? Ja onko Nide oikeasti myös pelottava peikko ja vaaraksi Alvalle?

Tämän fantasiaseikkailun kerronta etenee sekä Alvan että Joelin kertomana. Tarinassa punnitaan luottamus ja rakkaus.

Björk, Marja : Poika (2013)

Poika perustuu Marja Björkin oman pojan kokemuksiin.

Marion eli Makke muuttaa Lapista Tikkurilaan Makken ollessa ihan pieni. Makke tietää olevansa poika, vaikka äiti vastustaa kaikin tavoin asiaa. Äiti haluaisi Makken pitävän hameita ja leikkivän nukeilla kuten muutkin tytöt. Makken elämä ei ole helppoa, sillä hän ei halua elää kuten tytöt. Makke yrittää piilottaa naisellista vartaloaan ja etsii kavereita poikaporukasta. Pojat hyväksyvät Makken jengiinsä ja Makke elää raisua nuoruutta Helsingissä.  Äidin suhtautuminen Makkeen vaihtelee , välillä hän on ahdistunut ja välillä yrittää sopeutua. Murrosikä tuo omat vaikeutensa Makken elämään. Naiseksi kasvaminen, kaveriporukka, pukeutuminen ja koulunvaihto eivät suju ongelmitta. Seurustelu ei ole helppoa, mutta Makke tutustuu tyttöihin ja tajuaa, että asialle pitää tehdä jotain.

”Kun ajanvarauksen hoitaja kysyi syytä, miksi haluaisin lääkäriin, lehahdin punaiseksi. Olin aikonut sanoa, että haluan rinnat pois, mutta en sanonutkaan. Oli aivan kuin sisälläni olisi ollut toinen ihminen, joka puhui minun puolestani:

”Haluan olla poika.”

Tajusin, että sanoin asian ensimmäistä kertaa ääneen.

”Ahaa, oikei”, hoitaja sanoi.

Sain lääkäriajan jo seuraavalle viikolle.

”Jaahas, ja mikäs…” lääkäri kysyi ja katsoi minua päästä varpaisiin,”…Maaarionia vaivaa?”

”Maaaarion haluaa olla poika. Tai oikeastaan, Maarion on poika”, vastasin.

Kirja on todellisuuspohjainen kuvaus vaikeasta aiheesta, erilaisuudesta ja itsensä hyväksymisestä. Teos sopii aikuisille ja nuorille aikuisille.

Sloan, Holly Goldberg : Näkymätön poika (2012)

Sam on 17-vuotia poika, joka ei käy koulua tai omista kännykkää. Sam asuu pikkuveljensä ja isänsä kanssa pakettiautossa ja aika ajoin he muuttavat paikasta toiseen. Sam liikkuu öisin ja etsii kaatopaikalta kaikkea tarpeellista kuten ruokaa ja lukemista. Samin isä varastelee eikä pysty kunnolla huolehtimaan pojistaan. Sunnuntaisin Sam menee kirkkoon, koska siellä hän kuulee musiikkia. Eräänä sunnuntaina Sam kohtaa kirkossa tytön, Emilyn. Emily laulaa, ei kovin hyvin, mutta hetkessä heidän välilleen syntyy yhteys. Emily haluaa saada selville kuka tuo merkillinen poika on.

Emily löytää Samin ja pyytää hänet kotiinsa. Emilyn vanhemmat haluavat tietää Samista ja hänen kotioloistaan. Emilyn vanhemmista on hämmentävää, ettei 17-vuotias poika seuraa urheilua eikä hänellä ole suosikkiurheilujoukkuetta. Lisäksi vanhempien mielestä on outoa, kun Sam kertoi ajaneensa autoa jo 12-vuotiaana. Samille Emilyn vanhempien tapaaminen on hyvin kiusallista. Hän puhuu englantia mutta silti eri kieltä kuin muut.

Bobby Ellis on hyvin ihastunut Emilyyn ja tajuaa, että Sam on uhka hänelle. Siksi Bobby päättääkin urkkia Samista tietoja. Hän seuraa pojan liikkeitä ja saa selville asioita, jotka päättä kertoa Emilylle vaikuttamatta kuitenkaan siltä, että välittäisi vähääkään. Lisäksi Samin isä saa selville, että Sam tapailee tyttöä ja se on hänen mielestä vaarallista. Siksipä isä päättäkin, että perhe muuttaa taas.

Näkymätön poika on kertomus jäljestä, jonka me jätämme kohtaamiimme ihmisiin. Se on myös tarina ystävyydestä ja rakkauden voimasta, siitä miten näkymättömästä voi tulla näkyväksi.

Salla Simukka: Punainen kuin veri

Lumikki Andersson on tyttö jonka periaatteena on olla sekaantumatta asioihin jotka eivät hänelle kuulu. Koulun pimiössä hän törmää pestyihin kuivumaan ripustettuihin seteleihin ja tästä alkaa tapahtumien kierre, joka heittää Lumikin hengenvaarallisiin tilanteisiin kansainvälisen huumebisneksen rikollisten maailmaan. Mukaansa tempaava tarina aloittaa Lumikki Anderssonista kertovan trilleritrilogian.

Kesäksi jännitystä

Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa

Intian rannikolta löytyy ikivanha meren alle hautautunut kaupunki jota tutkii Intialainen meriarkeologi Amrita Desai, jonka työtoveriksi ilmaantuu outo mies, venäläinen Sergei Savelnikov . Samaan aikaan Grönlannin jäätiköillä tapahtuu kummallisiaasioita, joita tutkii filippiiniläissyntyinen Susan Chang.  Suomalainen jäätikkötutkija Kari Alanen yrittää samaan aikaan kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Karibialla on kummallisia, suuria, mustia kivilohkareita. Mitä yhteistä näillä kaikilla voi olla vai onko mitään?

Tutkijat ymmärtävät että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunami ja vedenpaisumus. Vastauksia alkaa myös löytyä vuosituhansia sitten tapahtuneille tapahtumille. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko enää aikaa estää niiden vyöryä? Se selviää lukemalla kirja. 

 

Jansson, Anna: Hopealantti

Maria Wern on työtovereineen hankkiutunut kesälomasijaiseksi Visbyn poliisilaitokselle. Kaupungissa vietetään kuulua keskiaikaviikkoa ja kaduilla parveilee ilveilijöitä, narreja ja musikantteja ja puistoissa pidetään turnajaisia. Gotlannin verinen ja kiehtova historia tuntuu heräävän eloon kun kaupungissa tapahtuu murha.

Maatalon mies Wilhelm katoaa ja löytyy lopulta kuolleena metsästä kivien alta. Wilhelmin vaimo Mona ei sure miehensä kuolemaa, työ sairaalassa vie ajatukset muualle, vaikka kotona täytyy hoitaa myös maataloa. Talon yläkerrassa asuu Monan katkera, sokea ja rampa isä jonka täytyy joka aamu kuulla merisää ja saada aamukahvit.

Monan ja Wilhelmin lapset ovat vieraantuneet perheestään eivätkä osaa sanoa kuolemasta mitään. Monan ensimmäinen poika Arne ei ole ollut tekemisissä Monan ja Wilhelmin kanssa sen jälkeen kun hänet otettiin huostaan isäpuolen pahoinpitelyn vuoksi. Mutta jossain on piilossa kallisarvoinen hopea aarre, josta Birgitta, Monan pojan Olovin entinen ja Arnen tuleva puoliso haluaisi sulattaa uusia koruja.

Kuka onkaan tappaja, löytyykö hän lähempää kuin voi arvata…?

Lehtolainen, Leena: Henkivartija

Hilja Ilveskero on 34 - vuotias henkivartija, jonka työnantaja on suomalainen liikenainen Anita Nuutinen, jolla on bisneksiä Moskovassa. Hilja kuitenkin purkaa työsuhteensa koska Nuutinen ostaa ilves-turkin, eikä Hilja voi sietää sitä, koska on nuoruudessa kasvanut ilveksen kanssa. Siispä Hilja antaa Nuutiselle kaksi vaihtoehtoa, joko hän tai turkki. Nainen valitsee turkin ja se koituu hänen kohtalokseen. Hilja yrittää vielä puhua Anita Nuutiselle, mutta jotain ujutetaan hänen juomaansa ja hän herää tietämättä mitä on tapahtunut. Myöhemmin hän saa tietää, että Nuutinen on tapettu hämärissä olosuhteissa Moskovassa.

Asiasta kiinnostuu myös poliisi, kun Hilja palaa Suomeen. Poliisin lisäksi Hiljan perässä on Anitan yhteistyökumppanin kiinteistökeisari Valentin Paskevitsin henkivartija David Stahl. Kuka arvoituksellinen David Stahl oikein on ja haluaako hän Hiljalta muutakin kuin tietoja Nuutisesta?

Kirjassa on mukana kansainvälisyyttä, mukana on muistoja New Yorkin henkivartijakoulutuksesta kuin myös Venäjän kiinteistökauppabisneksiä ja politiikkaa. Myöskään romantiikkaa ei ole unohdettu, Hiljan ja David Stahlin välillä löytyy kipinöintiä.

Cleeves, Ann: Musta kuin yö

Kirjan tapahtumat tapahtuvat Shetlannin saarilla.Tapahtumat alkavat, kun pienen omapäisen Cassie-tytön yksinhuoltajaäiti Fran Hunter löytää pellolta 16-vuotiaan Catherine Rossin ruumiin. Kaunis ja itsetietoinen Catherine on juuri muuttanut saarille isänsä kanssa. Perheen äiti on kuollut, eikä isä ole vielä toipunut masennuksestaan. Catherine on saanut mennä ja tulla vapaasti mielensä mukaan, päinvastoin kuin hänen paras ystävänsä Sally Henry jota luokanopettajaäiti pitää rautaisessa otteessa.

Uudenvuodenyönä tytöt ovat kuitenkin karanneet juhliin ja kotimatkalla poikenneet naapurissa asustavan omituisen miehen Magnus Taitin luona. Catherinelle ei ole kerrottu, että hänen kotitalossaan aikaisemmin asuneen perheen 11-vuotias Catriona-tytär katosi kahdeksan vuotta aikaisemmin ja että Magnusta pidetään syyllisenä. Todisteiden puuttuessa miestä ei kuitenkaan pystytty tuomitsemaan. Vain komisario Jimmy Perez on epäilevällä kannalla alusta asti.

Komisario Jimmy Perez on paluumuuttaja. Hän on kotoisin Fair Islelta mutta on työnsä takia asettunut pääsaarelle. Takaisin Shetlantiin hänet on ajanut kariutunut avioliitto. Nyt vanhemmat toivovat, että Jimmy asettuisi omalle kotisaarelleen ja jatkaisi isänsä jälkiä postiveneen miehistössä. Hyvä olisi jos suvulle saataisiin jatkajakin. Jimmy kun on toistaiseksi viimeinen Perez. Suvun legendan mukaan  Espanjalainen esi-isä on muinoin pelastunut saarrelle haaksirikosta, siitä erikoinen sukunimi ja Jimmyn eksoottinen ulkonäkö. Perez ei kuitenkaan selvittele murhaa alaisineen omin voimin, vaan Skotlannista lähetetään vahvistuksia ja johdon ottaa käsiinsä tarmokas skotlantilaiskomisario.

Kuvaukset Shetlannin saarista ovat mielenkiintoisia ja mukava on tietää, että Jimmy Perezin tarina jatkuu myös seuraavissa Cleeves:n romaaneissa.

Pakkanen, Outi: Muistivirhe

” Me olemme yksi ja sama ja silti erilaiset kuin yö ja  päivä. Systeri ja minä.”

Meri ja Tuuli olivat ennen iloisia ja nauroivat paljon. He olivat sananmukaisesti kuin kaksi marjaa. Saksassa asuva Tuuli kävi usein Suomessa. Nyt, vuosien päästä, Tuuli on yhä rempseä, itsevarma ja iloinen. Tuuli Aalto-Werner on huoliteltu leskeksi jäänyt hienostorouva, joka ei juuri käy enää entisessä kotimaassaan. Meri Aalto taas on näkymätön ja arka alkoholiongelmaansa peittelevä eronnut juristi. Hän on jäänyt työskentelemään kotiin, mutta töitä hän ei juurikaan enää tee. Kaksosina Meri ja Tuuli ovat identtiset, mutta ihmisinä täysin erilaiset. ja erilaiset ovat heidän muistonsakin.

Tuulin talvilomalla Suomessa perheen sisäiset suhteet kärjistyvät ja monenlaiset muistot nousevat pintaan. Kun toinen naisista katoaa salaperäisesti, kukaan ei tiedä onko kyseessä rikos, onnettomuus vai tahallinen katoamistemppu.

Kirjan tapahtumista kerrottiin välillä Tuulin, välillä Merin näkökulmasta mikä oli mielenkiintoista seurata. Tapahtumia seuraa sivusta, totta kai, graafikko ja mainio kokki Anna Laine joka valmistaa maailman parasta bataattikeittoa.

Nuotio, Eppu: Musta

”Kokovartalopeili ja sen kipsiset kehykset olivat veren pilkuttamat. Moderni maalaus. Kuin Jackson Pollockin räiskintäkauden mestariteos, Number 8. Siirtyessään sängystä kauemmas hän näki itsensä maalauksen mallina.”

Musta kertoo tummahipiäisestä toimittajasta nimeltä Pii Marin, joka on 3 kk aikaisemmin aloittanut työt Yleisradion Lounais-Suomen paikallistoimituksessa, eikä ole vielä kotiutunut uuteen kotikaupunkiinsa. Pian Pii saa muuta ajateltavaa, kun paikallinen raskaana ollut naispappi murhataan. Kun Pii alkaa tutkia tapahtumia, hän alkaa nähdä pelottavia asioita yhä enemmän ja pelkää aina vain enemmän. Pii asuu yksin ja  huomaa välillä, että hänen tavaroitaan on siirretty. Kun hän on yksin toimituksessa iltatöissä, hän ei uskalla lähteä sieltä. Pelko tiivistyy kirjan lopussa, kun Pii on yksin toimituksessa yöradion juontajana. Kirjan loppu on yllättävä. Piin tarina jatkuu seuraavissa nuotion kirjoissa.

Läckberg, Camilla: Merenneito

Kirjailija Erika Falck sekä hänen poliisimiehensä Patrik Hedström joutuvat selvittämään rikosta, tällä kertaa omalaatuista katoamista. Marraskuun kolmantena päivänä kunnollinen perheenisä Magnus Kjellner nousee sängystä, pukeutuu, hyvästelee lapsensa ja vaimonsa ja katoaa jäljettömiin. Mikään ei tunnu selittävän, mihin tavallinen nelikymppinen mies on voinut hävitä matkalla kotoaan lähinaapurin luokse odottamaan kimppakyytiä. Murtunut ja miehensä kohtaloa jatkuvasti ajatteleva Cia-vaimo on tuttu näky Fjällbackan poliisiasemalla joka viikko. Tapaus saa Patrikin kyseenalaistamaan menettelytapojaan. Onko jotain olennaista jäänyt huomaamatta? Poliisit tekevät kaikkensa löytääkseen miehen.

Kaksosia odottavan Erikan kirjailijaystävä Christian on juuri julkaissut esikoisteoksensa Merenneidon. Kirja on myyntimenestys, vaikka onkin synkkä ja piinaava. Kirjailija alkaa käyttäytyä kotonakin oudosti ja välttelee julkisuutta. Hänen menneisyydestään ei kukaan tiedä mitään, ei edes hänen vaimonsa. Erika alkaa epäillä, että kirjailijaa piinaa jokin muukin kuin julkisuus, uhkauskirjeet ja ystävänsä Magnuksen katoaminen. Uhkauskirjeitä mies vähättelee, mutta joku vihaa Christiania syvästi. Joku joka vaikuttaa hyvin häiriintyneeltä. Erikalla on aikaa tehdä omia tutkimuksiaan ja hän päättää lukea Christianin kirjan vielä kerran, sillä ratkaisu voi piillä rivien välissä.

Uhkauskirjeitä ovat saaneet muutkin. Kukaan ei vain ole uskaltanut ilmoittaa asiasta poliisille. Kun kirjeiden kirjoittaja jättää veitsen kirjeen viereen, käy kertomassa jotakin kuolevalle naiselle sekä toisaalla iskee lastenhuoneeseen punaisen, verenkaltaisen maalin kanssa, alkavat ystävysten hermot olla tiukalla. Jäljet tuntuvat johtavan niin kauas menneisyyteen, että kaikki eivät reagoi muistoihin.

Kirjassa on hyvin esillä ihmismielen pimeä puoli, se joka meillä jokaisella on, vaikka emme murhia teekään. Ihmissuhteet ja niiden merkitys ovat esillä, sekä hyvässä että pahassa.

Tabet, Sirpa: Syyttäjä, poliisi ja tuomari

Kirja kertoo eläkeläismiehistä jotka keräävät antiikkia ja liikkuvat yhdessä huutokaupoissa. Ostostensa välissä he pelaavat canastaa. Kaikki menee hyvin, kunnes yksi miehistä päättää kihlata itseään huomattavasti nuoremman naisen. Onko nainen onnenonkija?

Yhden miehen kuolema järkyttää kaikkia ja saa salapoliisin vaistot heräämään ryhmän jäsenessä, eläkkeellä olevassa tuomari Kantolassa. Mitä ystävän kodissa oikein tapahtui? Minne Thesleffin maalaus ja hopeinen hedelmäkori katosivat?

Kuolleen miehen sukulaistyttö änkeytyy väliaikaisesti asumaan tuomari Kantolan huusholliin. Tämä Pinja tiputtelee vaatteita lattialle, elää impulsiivisesti eikä osaa tarpeeksi arvostaa miesten kallisarvoisia antiikkiesineitä. Kuitenkin Pinja tuo eloa vanhan tuomarin elämään. Miten tapoihinsa pinttynyt tuomari Kantola tästä selviää, se selviää kirjasta.